Itseähän pidän kultaista iipuhelintani lahjana (jota maksan itse edelleen) jumalalta, vaikken tyyppiin uskokkaan. Minulla on maailma taskussani! Kotiäidin sosiaalisen elämän pelastus!
Mairelle se taas on vekotin mistä löytyy loputtomasti Pinguja sekä paljon selattavia kuvia.
Nooh, katselimmepa eräs ilta Ilves-Pelicans ottelua telkkaristamme. Maire on isänsä tyyliin Ilves fani ja hihkuu onnesta aina logon nähdessään. Ja kun tyyppi tajusi että telkkarissa oli se samainen logo oli pelin suosio taattu. Mutta kun se logo ei pysynytkään ruudussa vaan katosi aina välillä, iipuhelinlapsen ratkaisu oli selvä. Maire pontevasti sormellaan "siirsi" ruutua kuten puhelimessakin ja voi sitä pettymyksen määrää kun sitä pirun logoa ei siirtelystä huolimatta tullut näkyviin. Paska vehje...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti