keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Viimeinen päivä

Tänään on vanhenpainvapaani viimeinen päivä. Huomenna alkaa arki, tai no ei nyt ihan kuitenkaan.

Kun Mairen kanssa oli sama tilanne, pistettiin vanhempainvapaan perään vielä kaksi viikkoa kesälomaa ja sitten palasin vasta töihin. Saatiin näin vietettyä Miehen kanssa koko kesäloma yhdessä vapaalla. Tämän jälkeen Maire meni mutsilleni hoitoon ja minä menin mutsin tilalle töihin, perheyritys. En nyt tiedä voiko sitä varsinaisesti hoitopaikaksi kutsua. Mentiin töihin 8.00, jätin Mairuliinin aamupuurolle mutsille ja kipitin 20metrin päähän duuniin. Puoli 12 olikin jo lounasaika jolloin mutsi oli laittanut ruokaa ja voimme kipittää veljeni kanssa sinne syömään jos siltä tuntui. Siitä se menikin jo päikkäreille n.12.30 joita se nukkuin 2,5-3,5 tuntia. Sitten melkein lähdettiinkin jo kotiin. Varsinaista hoitoaikaa hänelle siis kertyi n. 3,5h. Töissä ehtisin olemaan huimat 5kk ennen seuraavaa äitiyslomaa.

Nyt tilanne on hieman toinen. Töissä on pahin joulukiire päällä joten tulimme siihen lopputulokseen että pidän tähän nyt ainakin yhden kesälomaviikon jollen toistakin. Saavat ne siellä hoitaa joulun alta pois kun ovat rutinoituneempia kuin minä tällä hetkellä. Palailen sitten töihin kun pahin rytäkkä on ohi. Ja sittenkin vain kolmena päivänä viikossa. Maanantain ja perjantait aion olla lasten kanssa kotona. Minä, ex-lastenvihaaja, aion alkaa varsinaiseksi kotiäidiksi. Ainakin melkein. Tulimme tähän lopputulokseen koska vasta nyt kun pahin vauva-aika on ohitettu alkaa kotonakin olemaan paaaljon mukavampaa. Joku ei koko aikaa huuda ja se pienempikin tyyppi saattaa jo nauraa mun jutuille. En halua viettää niitä kaikista mukavimpia hetkiä lasteni pikkulapsiajasta töissä. Haluan jakaa niiden elämän kotona. Mutta etten nyt ihan mökkihöperöidy ja että saadaan rahat riittämään paremmin teen kolmepäiväistä viikkoa töissä. Vähän raitista ilmaa.

Lapset menevät taas mutsille hoitoon, turvallisen 20metrin päähän. Helvetti, mähän nään ne huutelemassa mutsin keittön ikkunasta samalla kun puurran ilmoituksia lehtiin. Mutsikin saa olla sitten niinä kahtena päivänä duunissa kun mä en ole. Ei tarvitse senkään mökkihöperöityä, ikuinen yksityisyrittäjä kun on...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti