Päivän paino: 71,00kg
Olen yllättynyt että sehän on jopa vähemmän kuin viimeviikolla. Syy seuraavassa bloggauksessa. Meinasin skipata koko punnituksen, menihän viimeviikko totaalisesti penkin alle jos laihdutusta ajatellaan. Siispä täksi viikoksi minulla on yhden sijaan varattu kaksi spinning-tuntia.
Spinning on osoittautunut ihan mukavaksi, välillä se on maistuu vähän puulle, mutta kun tunti jatkuu ja huomaa että kaikesta huolimatta siellä jaksaa kuitenkin vääntää puukin alkaa maistumaan paremmalta. Jaksan jo huomattavasti paremmin ja olen oppinut miten vastusta käytetään järkevästi. Olen oppinut kuuntelemaan ohjaajan ohjeita paremmin ja ymmärrän nyt mitä on tulossa. Joten en vedä puuduttavaan ylämäkeen heti hirveää vastusta, vaan aloitan selvästi kevyemmästä. Odotan jo innolla että pääsen tänäänkin illemmalla taas haastamaan itseni! Tunnit vaan ovat tupaten täynnä, syksy lienee syynä, ja paikan saanti on välillä haastavaa. Minä kun en voi varmaksi sanoa onko minulla viikon päästä lapsenvahtia juuri silloin, mutta vapaat paikat menevät tunneissa. Mäihällä voi saada peruutuspaikkoja myöhemminkin.
Lenkilläkin jaksan jo kolmisen kertaa paremmin ja osan juoksupätkistä pystyn jo nauttimaankin juoksemisesta. Ilman että olen hengästynyt kuoliaaksi tai että polvet huutavat hoosiannaa. Välillä pystyn jopa katselemaan maisemia. Herra Puudelikin on alkanut jaksamaan jo huomattavasti paremmin, eikä ole enää perässä vedettä vanhus. Miss Poo taas sen sijaan on kiukkuinen kun ei vielä pentulootastaan pidemmille lenkeille pääse.
Luin juuri toisesta blogista kuinka vasta kunnon kehittyttyä oikealle tasolleen painokin alkaa putoamaan. Sitä odotellessa. Elämäntapamuutos on täälläkin muodostumassa. Lenkkeily on nykyään jo arkipäivää, vaikkei jokapäiväistä kuitenkaan. Ryhmäliikuntamaailmakaan ei enää ole niin pelottava. Ja mikä parasta, nyt minulla on muukin harrastus kuin puudeleiden puunaus. Jokin muu juttu jolloin saan olla vain minä, ilman lapsia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti